Ihkut vko 30

Ihkut: pilvet, maisemat, aurinkoiset päivät, kissat, jumppa, saunominen, juusto, lötköttely, halit, varikset

Tiistai

Hassua, kun on jo tiistai. Kultsi oli lomalla la-ma, ja se aika meni äkkiä. Vain muutama yö, niin isäntä onpi taas kotona :)

Vasempaan sääreen tai oikeastaan pohkeeseen olen hankkinut lenkkeilemällä rasitusvamman. Liikunta ei ole aina hyvästä :-/ Täytynee kehitellä vähemmän rasittavia liikuntalajeja pariksi viikoksi.. jospa se sillä paranisi. Huomasin että työmatkalla pyörältä alas hypätessäni (aina suojateiden kohdalla tms.) jalkaa juili ikävästi.

Kesäkesäkesäkesä

Niin, ei tässä oikein muuta osaa kirjoitella, kuin ihmetellä tätä kesää. Vähitellen jostain hiipii myös paniikinomainen tunne siitä, että kohta se on ohitse. Vaikka onhan tästä jo paljon ehditty nauttiakin. Tosin yksikseen aika hiljaista. Onneksi oli alkukesäkin sopivan lämpöistä - Närpiön mökkiviikko sattui hyvään paikkaan.

Kauniiden ilmojen ansiota on ulkoiluinto: pari kertaa on tullut käytyä ihan kunnolla lenkillä ja muuten olen käynyt pyöräilemässä ja ihmettelemässä lähiseutuja. Niin ja muutaman maton olen käynyt pesemässä läheisellä mattolaiturilla :) Lähin, mukava uimarantakin löytyi, ja siinä olen käynyt kerran pulikoimassa. Silloin kuuntelin, kuinka läheisessä pusikossa (rannalla toki) mies opetti lastansa (en tiedä, oliko tyttö vai poika, pikkuinen joka tapauksessa..) onkimaan. Eipä olisi uskonut, että onkiminen on niin vakavaa puuhaa! :D Eipä olisi minulla onkimishaluja enää, jos sellaisella marmatuksella olisi ongen käyttöä aikoinaan isän kanssa opeteltu.

Täytynee kirjata tänne myös se, että gradupaperit ja -materiaalit on kaiveltu kaapeista työhuoneen pöydälle. Niitä olen siinä viikon verran siirrellyt erilaisiin kasoihin, joten kohta voinen tarttua myös sisällölliseen työhön :D Ei vaan... luinhan mää eilen rannalla hetken aikaa artikkelia teini-ikäisten bloggereiden identiteetin rakentamisesta. Niin, ja piirtelin siihen tekstin sekaan viivoja ja kirjoittelin jotain sanoja. Edistystä siis.

Auringon palvontaa

Saattelin eilen sulhoni inttiin Mikkeliin. Arjen elely yksikseen tullee olemaan haastavaa. Jo heti Mikkelistä tultuani kehitin ensimmäisen hysteriakohtauksen mystisen väärään osoitteeseen (tai ei väärään osoitteeseen, mutta väärälle vastaanottajalle) eksyneen ulkomailta tulleen paketin vuoksi. Ilta ei tuntunut illalta, kun mies ei tullutkaan kotiin, ja tänään iltapäivällä oli ajantajuni huolestuttavasti hukassa, kun koko päivän aikataulu riippuukin vain minun tekemisistäni. Täytynee ruveta tekemään itselleen työjärjestystä eri päiville. Illaksi olen lähdössä kummityttöni syntymäpäiville. Kun huomenna palaan tuolta reissulta, voisi pestä mattoja... Jos vaan olen osannut ja muistanut sitä ennen ostaa välineitä, joilla matot voi kiinnittää pyörän tarakalle.

Aamulla loikoilin auringossa :) Pakkasin rantareppuni jo ennen kymmentä ja pyöräilin lähimmälle biitsille ottamaan aurinkoa. Jo vaatetusta vähentäessäni huomasin kävelyteitä vaeltelevan miehen tummansinisissä sortseissaan ja aurinkolasit silmillään. Katseli etsivästi ympärilleen, eikä todellakaan pitänyt minkäänlaista kiirettä. Oikaisin itseni kohti ah ihanaisen lämmittävää aurinkoa, venyttelin ja vilkuilin silloin tällöin ympäristöä. Enkö bongannut tuon saman äijän heittämässä kävelylenkkiään jo toista kertaa samassa paikassa! Tällä kertaa hän hiippasi ohi vain hieman lähempää sitä nurkkaa, jonne itse olin puskien keskelle piiloutunut (kuten pari muutakin auringonpalvojaa). Kiskoin nopeasti pyyhettä itseni peitteeksi, kun hemmo ilmeisen harkitusti käänsi katseensa kohti meitä nurmella loikoilevia naisimmeisiä. Siinä vaiheessa kun sama tyyppi hiihteli ohi kolmannen kerran, alkoi minua hatuttaa jo ihan kiitettävästi. Tein nopeasti kaikkeni, ettei ainakaan minun valkoiseen hipiääni olisi millään tavoin edullista kuvakulmaa. Minä, toisin kuin ehkä jotkut muut, en ole rannalla vähissä vaatteissa tirkistelijöitä varten. Tunnen oloni erittäin kiusaantuneeksi, jos tajuan jonkun hiippailevan rannalla vain katsellakseen tarkoituksella siellä makoilevia vartaloita :( . Tekisivät sen edes huomaamattomammin... Mikäs siinä, jos tekee yhden katselukierroksen, mutta jos pitää laahustaa samoja reittejä useaan kertaan kädet taskussa, niin hyi olkoon. Jatkossa yritän etsiä yksityisempiä auringonottopaikkoja - jos nyt enää rusketusta pintaani kaipaan edes.

Ihkut vko 24

Merituuli, pikkulinnut, nurmikko, onkiminen, aurinko, Scrabble, puutalokaupungit, onkiminen, aurinko, grillaus, pyöräily, kukkaset, sauna, onkiminen, aurinko

PerRRRjantai!

Loma häämöttääpi :)

• Joku sanoi, että huomiseksi luvataan hellettä. Toivottavasti myös Länsi-Suomeen.
• Pikkusisko sai eilen tietokoneensa. Katsotaan, koska siinä on ensimmäinen mato tahi viirus.
• Kissat menettivät tietokoneensa. Enää ei voi steppailla näyttöjen ja näppisten päällä riittävän rasittavasti, koska koneita löytyy työhuoneesta enää vain 1-2.
• Tämän viikon viimeinen työpäivä on puolessa - kunpa pääsisin ennen kuutta kotiin.
• Tänään on siivottava, sillä ensi viikolla kämpässämme asustaa vieraita kissavahteja.
• Pitääkö Närpiöön viedä omat madot onkimista varten?
• New Yorkin matkakertomuksessa on päästy ensimmäisen päivän loppuun. Joko sen saa julkaista, joko?
• Miljoona asiaa mielessä tällä hetkellä...

Ihkut vko 23

Aurinko, mölkky, kukat, jäätelö, t-paidat, C(g)ranberries, oppiminen, onnistuminen, löhöily

Ei mitään tasoa

Koska juttujeni taso laskee kuin - enhän keksi tähän edes mitään hykerryttävän ihastuttavaa vertaustakaan - lienee pian loman paikka näistä kirjoitteluista. Ennen bloginsa perustamista sitä kuvitteli olevansa varsinainen kynäniekka, tai ainakin kiinnostava kirjoittaja, mutta HAH! :D Eipä siitä siis sen enempää...

Viikon verran painan vielä töitä (nimenomaan painan, sillä iso rutistus on projektissa tietysti juuri nyt meneillään) ja sen jälkeen lähden viikon lomalle. Suuntaamme siipan kanssa Närpiöön mökkeilemään. Uusina ystävinä matkaan lähtevät myös lentopallo ja mölkky-peli. Tarkoituksena on liikkua mahdollisimman paljon, joten toivotaan hyviä ilmoja. Saa nähdä, tuleeko talviturkki heitettyä jo näin aikaisessa vaiheessa kesää tänä vuonna :)

Takamuksen muokkausta

Liikunta tekee hyvää pepulle. Mutta älä vain luule, että saisit pieneksi jääneet housut mahtumaan jalkaasi liikunnan avulla. Peppusi toki muuttaa muotoaan, mutta ei se siitä mihinkään pienene. Itse olen huomannut, että välittömin jumpan vaikutus takamukseeni on sen kohoaminen. Niin että nyt se pahin paukama on vaan ylempänä, eivätkä ne housut mahdu kiinni sitäkään vähää. Which is nice.

Ihkut & Kököt vko 22

Ihkut:
Vihannekset, järvi, metsät, uudet paikat, kesäloma, aivoitukset, kukkamulta, omat kisut

Kököt:
Juurikasvu, opiskelu, suvaitsemattomuus, hiukset lattiakaivossa, näppylät, kiire

Hommasin tänään parvekekukkia :) Parveke on sotkussa ja kissat järsii onnellisina kukkia aina, kun silmä välttää, mutta ei se mitään.
.. ja sukat on sillä makkaralla ja lentää se päivänkakkaralla..

Luottamustehtäviä ja vapaaehtoistyötä

Hiillyin lievästi itsekseni pohdiskeltuani tehokkaan seitsemisen sekuntia vapaaehtoistyötä ja luottamustehtävistä maksettavia korvauksia. Lasten ja nuorten auttavaan puhelimeen tai muuhun vastaavaan haettiin Hesarissa VAPAAEHTOISIA työntekijöitä. Eikös se tarkoita, että ihmiset tulevat tekemään työtä ilmaiseksi? Korjatkaa jos olen väärässä ja hiillyn turhasta. Ihmiset tekevät tärkeää ja vaativaa, raskastakin työtä ilman juuri mitään korvauksia. Samaan aikaan erilaisissa toimikunnissa, ohjausryhmissä, edustajistoissa ja ties missä istunnoissa jurottaa ihmisiä sanomatta mitään tai korkeintaan "kyllä kyllä" ja "jaa, no täytyyhän sitä kahvia ottaa", ja he saavat tästä edustustehtävästään yleensä korvauksen. Korvaus ei tietysti ole suuri, menee kai täällä turhempaankin isompia rahoja. Toisaalta yhdellä kokouspalkkiolla palkkaisi puhelinpäivystäjän 3-4 tunniksi... Saattaahan edustajan kokouksessa viettämä aika olla pois hänen kallisarvoisesta ajastaan (murahtelusta ja iltapäivälehtien lukemisesta suuren työpöydän ääressä?), eikä vastaavaan asemaan pääseminenkaan ilmaista ole, mikä tietysti on korvauksen perusteena. Ilman näitä korvauksia kukaan isoista herroista ei tietysti viitsisi tehdä yhtään mitään. Vertailemani asiat ovat aika kaukana toisistaan ja koko aivoitukseni varsin hölmö... Ajattelemaan se vain pisti, kun mietin vapaaehtoisia työntekijöitä tekemässä ilmaiseksi paljon tärkeää työtä ja olemassa monin tavoin hyödyllisempiä kuin monet turhissa kokouksissa istutettavat edustushenkilöt, joiden motivaationa lienee useimmiten vain yhden uuden luottamustoimen saaminen ansioluetteloon.

Öhmönmöö

Odottakaas hetki, kun mietin, mitä kirjoittaisin.

Ilmeisen selkeää, ettei elämästä riitä selityksiä kamalasti tällä hetkellä. Hmm... No. Hölkkäsin toissapäivänä 20 minuuttia yhtäjaksoisesti! Siinä riittäisi toisaalta aihetta vaikkapa valtakunnallisiin uutisiin. Eilen taas kävimme tutustumassa meille uuteen lenkkipolkuun Ristikivessä (tai jossain), enkä jaksanut hölkätä edes kymmentä minuuttia. Vaihtelevaista, sanoisin. Harjoittelumme on kuitenkin nousujohteista.. :D Sitä paitsi, olenhan jo valmiiksi varsin kiinteä pakkaus. Eli tämä liikkuminenhan on vain semmoista pientä harrastelua huvin vuoksi.

Lomani alkaa 13.6. Tämä tarkoittaa sitä, että arkea on jäljellä enää kaksi viikkoa :) Samaan aikaan kyllä jaksan huolehtia siitä, ehdinkö tehdä töissä kaiken "valmiiksi" ja kuinka käy graduni, jos intoudun lomailemaan.

Ihkut & Kököt vko 21

Ihkut
Värit, sadepäivän tuoksu, salaatti, illat, uni, sähköposti, järvi, möllöttely, puhtaat lakanat, chevre, Jyväskylä

Kököt
Napapaidaksi ajan kanssa muuntuvat t-paidat, tissiliivipyykkäys, parvekkeen siivous, hiustenlähtö, säätäminen, roskat silmissä, aika, hiki, multimedia-asetukset

Kesä! Summer! Estate! Sommar! Sommer! (??)

Wirklich Schön!!! (ja saksa kymppi) Kesä on tullut Jyväskylään. Ainaskin kolmatta päivää jo yli 20 celsiusta mittarissa ja ihana hiki päällä koko ajan. Eilen olin työpaikan opintomatkalla Tampereella - tutustuttiin PBL:n sovelluksiin parissa oppilaitoksessa. Itsellekin tuli pienehkö innostus tuohon lähestymistapaan ja pääni alkoi tuottaa ajatuksia oppiaineiden integroinnista ja PBL:n hyödyntämisestä. Muuten päivä oli aika tuppisuinen, tuntui ettö itseään miljardi kertaa fiksumpien seurassa pää tyhjeni samantien kaikista vähänkään fiksuntapaisista asioista. Senkin olen huomannut, että aktiivipäivän pituuden lähestyessä kymmentä tuntia minulla loppuvat sosiaaliset voimavarat muutenkin. Kotiin päästyäni äksyilin väsyneenä, mutta kunhan sain hetken olla yksikseni ja jotain syömistä, niin sai suupielet viritettyä taas parempaan asentoon.

Viikonloppuna kävin koulukaverin synttäreillä ja pikkusiskon kanssa Yläkaupungin yössä. Aiempina vuosina en ole paljonkaan käynyt kuuntelemassa yön musiikkiesityksiä, mutta tällä kertaa käväistiin Jelmun teltalla ja Vakiopaineessa. Sisko oli ihastuttavan haltioitunut koko illan.

Ihkut & Kököt / vko 19

IHKUT:
hiirenkorvat, aurinko, vaahtokarkit, oravat,
tomaatintaimet, tenttikuoren rapina, sauna,
kynsilakka, tennarit, hymy, ilo, jäätelö,
puhelinmyyjät, ulkoilu

KÖKÖT:
gradu, parvekkeen siivous, tuuli, auto,
raha, kiire, pyykinpesu, rikkinäiset polkupyörät,
keskittyminen, laiskuus, roskat, ripsivärin laittaminen & aivastus

"Äidin" elämää

Vanhemmalla kissalla on ripuli. Hurmaavan kiinnostavaa, eikö totta? :) Tunnen itseni lapsiperheen äidiksi, kun paimennan pahaa oloaan valittavaa ja kummallisten tuntemustensa takia ympäriinsä säntäilevää kattia ympäri kämppää. Ja toinen kissa vöyhkää perässä alakynnessä olevan kaverinsa ansiosta... innostuvat aina siitä, jos toisella menee huonosti :/. New Yorkin matkan aikainen mysteeri matolle kakkaajastakin on selvinnyt - eilen Minni riehui ensin keittiön maton kanssa, alkoi kaapia mattoja ja kyykistyi asioilleen maton päälle... Josta minä sen vauhdilla lennätin kylppäriin. Sama tauti on siis vaivannut kissaparkaa jo aiemmin. Ilmeisesti oma hiekkavati ei siinä tilassa tunnu aina ensisijaiselta huussilta. Toivottavasti ongelma poistuu huomiseen mennessä ja saadaan kisulle parempi olo.

Reipastelua

Juu, meidän perhe urheilee. Ja urheilemisesta tule hyvä fiilis. Ja silloin, kun ei urheile, tekee mieli hyppiä seinille. Toisaalta olisi joskus mukava lojua kotona tuntematta huonoa omaatuntoa siitä, ettei viitsi sillä hetkellä liikkua. Ehkä jos se kaikki lojuminen ja liikkuminen löytäisivät luontevat paikkansa arjessa, voisi rentoutuminen onnistua paremmalla mielellä... Sitähän ei tule tapahtumaan, koska urheileminen meidän perheessä on erittäin kausiluontoista. Parempihan sekin kuin ei mitään.

Perjantai

Olen ollut kipeänä. Viime tiistain vietin kotona makaillen, keskiviikkona yritin olla vähän aikaa töissä, mutta vielä helatorstaikin meni osittain unten mailla. Tänään nuhailu kuitenkin jo helpottaa, viime yö sujui suorastaan mallikkaasti nukkuen! Taas olisi perjantai. Iltapäivällä olisi muistettava viedä tenttikuori - uusi yritys siihen taannoiseen puheviestinnän tenttiin...

Aamulla parvekkeelle astuessani huomasin kamalia. Talomme lähelle on ilmeisesti tulossa jotain uusia rakennuksia, ja läheiseltä tontilta on kaadettu puita parin päivän ajan. Tänä aamuna metsä oli kadonnut aika lailla kokonaan ja meiltä on nyt suora näköyhteys erääseen saksalaiseen päivittäistavarataloketjun myymälään ja sen parkkipaikalle. Mikä upea maisema! Eivät maisemat ole tähänkään saakka kovin upeita olleet, mutta nyt kun tuo ainoa metsän tapainen katoaa lähipiiristä, niin ankealtahan se näyttää. Ja mitähän sille tyhjälle tontille sitten rakennetaan? Asumme sen verran syrjässä keskustasta, että siihen voi tulla todennäköisesti mitä tahansa...

Eilen kävimme reippailemassa "luonnossa". Joitakin kuvia retkeltä voisi postata myös tänne viikonlopun aikana.

Vappu...

Juu-u, vappu meni rauhallisissa merkeissä. Oli varsin keväinen ilmakin, kun puolenyön aikaan kaupungista kotiin lähtiessämme alkoi sataa lunta. Vapunpäivänä oli maa valkeana, pilvistä ja harmaata. Ei huvittanut lähteä ainakaan piknikille Harjulle!

Ei varmaankaan johdu vapun lumisuudesta tai kylmyydestä (minä en kyllä semmoista kamalasti edes havainnut..), mutta olen onnistunut kehittämään jonkinlaisen räkätaudin. Tiedän kuitenkin, etten koskaan sairasta kunnolla - kuumessa olen ollut viimeksi varmaan joskus kolme vuotta sitten - niinpä tämäkin suuri juhlan aihe parantuu varmasti huomiseen mennessä. Ei pelkoakaan siitä, että joskus saisin hyvän syyn sluibailla eli olla hyvällä omalla tunnolla tekemättä yhtään mitään vaikkapa yhden päivän.

Torstai

Monta päivää olen miettinyt hyvää aihetta tänne kirjoitettavaksi. Sitä ei ole tullut. Kirjoitetaan siis mitä sattuu.

Kevät on tullut Jyväskylään, ylihuomenna on vappuaatto. Tänään ajellessani bussilla töihin tajusin, etten ole koskaan ollut näkemässä Minna Canthin patsaan lakitusta.

Aamulla avasin jälleen gradutiedostoni. Olen suunnitellut kirjoittavani työtä touko- ja kesäkuussa. Lupaukseni (itselle) tehdä gradu mahdollisimman valmiiksi jo kesäkuussa tarkoittanee todellisuudessa sitä, että valmista gradua päästään ihastelemaan elokuussa. Hyvä, jos niinkin :)