keskiviikkona, huhtikuuta 26, 2006

Onhan nyt keskiviikko?

Oijoi kun aika rientää. Mahdoton kiire taitaa iskeä matkavalmisteluiden kanssa. Ja kuka meidän kissapalleroisia ruokkiikaan sitten sunnuntaina? Omatunto soimaa jo nyt, että jätetään raukat yksikseen kokonaiseksi viikoksi...

Lasse puhuu jo sujuvasti kreikkaa. Minä osaan ehkä ne kolme tärkeintä fraasia: 1) ei, 2) en ymmärrä ja 3) ei, en puhu kreikkaa. Kun en minä vain ole jaksanut keskittyä opettelemaan. Vaikka aikaa olisi, aivoissa jyskyttää se, että minun kuuluisi mieluummin lukea tenttiin tai tehdä gradua - eli ylimääräisiä oppeja ei voi päähänsä nyt survoa. Niin, pitäisikin muistaa huomenna tai ylihuomenna ilmoittautua tenttiin. Päättelin muuten tässä fiksuna tyttönä myös sen, etten ehkä ole kaikista parhaassa tenttivedossa enää heinäkuun puolessa välissä (kun tuo TJ on about 15), vaikka haluaisinkin olla. Kuinka sellaista kirjoituslautaa kuuluisi pitää ison mahan kanssa niin, että myös kirjoittaminen olisi mahdollista? Ihan kiitettävät kivut siitä tenttisaliergonomiasta on saanut ilman mahaakin.

Matkasuunnitelmasta sen verran, että paukautetaan tosiaan Kreetalle Haniaan lauantaiyönä. Siellä majailemme viikon aikana kolmessa eri kohteessa (+hotellissa) eri puolilla saarta ja yritämme vuokra-auton kyyditseminä tutustua paikallisiin seutuihin. Pelottaa sikäläinen liikenne ehkä hieman etukäteen, onneksi en joudu auton rattiin...

tiistaina, huhtikuuta 18, 2006

Jomotusta

Heti kun olen pääsiäisvapailta palannut töihin, iskee tuttu hartiajomotus. Minä en vain enää sovi yhteen tämän tuolin, pöydän tai näppäimistön kanssa. Ja koko ajan tuossa vieressä komeilee moneen kertaan ergonomiatsekkailtu ja hiottu työpiste, jossa ei koskaan työskentele ketään... Tietäisipä vahtimestarimme, että raahasi tuon suuren pöytäkompleksin tänne pieneen huoneeseen vuosi sitten aivan turhaan. Kuinka paljon tällaisissa paikoissa tuhlataankaan rahaa turhiin pöytiin ja muihin kalusteisiin ihmisille, jotka ovat niin kiireisiä, etteivät ehdi taittaa edes työmatkaansa työskennelläkseen työpaikallaan kuten muut normaalit ihmiset.. ja jotka teettävät hyvinkin mielellään osan töistään niillä ihmisillä, joilla on 85 % pienempi palkka ja 60 % huonompi ergonomia... Oi että kun odotan jo äitiyslomaa!

Kesä lähestyy ja on kyllä huippuhienoa, että ulkona on nykyään muutakin kuin sitä harmaata loskaa, joka oli kuvioissa viikko-pari sitten. Kreetan matkalle startataan alle kahden viikon kuluttua ja matkajärjestelyt ovat aika hyvin mallillaan. Mukava kun on siellä päässä joku avustamassa, jos joku ei onnistukaan täältä käsin. Mutta aika helppo hotelleja ym. on nykyään varata netistä. Valinnanvaraakin on melkein liikaa, joten vielä ei ole päätetty loppuviikon hotellia edes. On se vaan niiin nykyaikaa niin. Ku on laitteet ja konneet ja sinne vaan naputtelloo nii ai että. Ja tartteeko tässä kohta edes mihinkään lähteä, ku vaan semmoset lasit lykkee piähän ja kuvittelloo vaan olevansa Reetalla niiii! Voe. :D Jooh, justiinsa.