Tajusin juuri, että uskollinen ystäväni joulukaktus (tai pääsiäis-) ei tehnytkään tämänvuotista kukkaansa. Se on aina joka vuosi jonkin ajan kuluttua parvekkeelta sisälle muutettuaan ilahduttanut meitä yhdellä kauniilla kukalla. Vaan ei tänä vuonna.
*
Kirka kuoli ja jätti aukon kotimaisen musiikin tähtitaivaalle, tai kuinka sen nyt sopivan kliseisesti ilmaisisikaan. Kyllä minuakin vähän mietityttää, kuka sen aukon voisi täyttää. Eipä tosiaan kukaan.
*
Taivaalta on tullut tänään tuhottomasti lunta. Aurasin sitä Brion vaunuilla hiki päässäni ja poika nukkui tyytyväisenä ajelehtivassa valtamerilaivassaan melkein tunnin ajan. Hyvä, että jollakin on mukavaa näinä kamalina aikoina.
*
Täytin taas vuosia. Luku 28 soi niin karmivana ja oksettavana mielessäni, etten sitä turhaan toistella halua. Järkyttävää. Hiljalleen olen alkanut tajuta myös oman kuolevaisuuteni todellisemmin kuin koskaan ennen. Hirvittävää.
