maanantaina, huhtikuuta 19, 2010

Ei elämä riitä

Minulla olisi niin paljon oppimista! Millä ajalla pystyisin kartuttamaan osaamista ja tietämystä kaikesta tarpeellisesta? Työpäivä toisensa jälkeen menee tulipalojen parissa ja kaikki uuden luominen on viime hetkellä hutkimista miten sattuu ja kunhan-edes-vaan-jonkin pakettiin laittamista. Äääääääääääääääää!

Teen tiedottajan työtä (ilman tiedotusalan koulutusta) ja siinä missä hiljalleen alan tajuta ja oppia työhön, edes niihin perusteisiin, mitä minun kai olisi kuulunut osata jo aloittaessani ;), niin tuleekin kaikkea uutta koko ajan. Yhteisöllinen media on hups vaan kerennyt kehittyä aivan hallitsemattomaksi omaksi maailmakseen. Ottaa päähän, että jättäydyin jossakin vaiheessa etäämmälle verkkoaddiktiostani. Muutaman vuoden tauko irkistä ym. teki tehtävänsä, joten tämän tästä tunnen itseni vanhainkotikamaksi. Tiedote sosiaalisessa mediassa (ei en kirjoita näitä sanoja saadakseni nyt sitten googlen kautta uusia kävijöitä blogiin :D) - juuri tulin tällaistakin asiaa ajatelleeksi ensimmäistä kertaa, kun Marko Sykön diasarjoja selailin. Hädin tuskin osaan pelkän tiedotteen, nyt on sitten opittavana ihan uudenlainen konsepti, tiedote tuntuu jotenkin niin ihmeellisen moninaiselta asialta, kun se lykätään sosiaaliseen mediaan.

No niin, tämän vuodatuksen jälkeen pitäisi nyt kääntää aivot asiantuntija-asentoon ja kehitellä vakuuttavaa tekstiä asiantuntijablogiini. Olen tammikuun lopusta asti odottanut ihmettä eli uutta tekstiä saapuvaksi sinne oman pääni uumenista. Eipä ole näkynyt. Huoh.