Jöö, 'tsmii ögen. Edellisestä viestistä unohtui mainita vielä rauta yhtenä keinona väsymyksen karkottamiseen. Mutta joo, ei tässä nyt vielä ole kovin suuresti tsempattu: ei yli 7 tunnin yöunia, ei liikuntaa, ei ulkoilua, ei hedelmiä joka päivä... ja mitähän muuta vielä. Toisaalta edes ajatus siitä, että yritän tehdä jotain tilanteen korjaamiseksi, on voinut auttaa vähän. Tällä viikolla on ollut jopa pari iltaa, kun pojan nukkumaanmenon jälkeen on ollut mielessä jotain muutakin kuin ikiajoiksi pimeään peittojen alle katoaminen, ja nyt viikonloppuna olen yrittänyt saada jostakin nurkasta kiinni tämän huushollin kaaoksen setvimisessä.
Yksi osansa tympeisiin fiiliksiini ja väsymiseen on kyllä omalla elämänasenteellakin. Miten ihmeessä sitä onkin joskus kehittynyt tällaiseksi yleisesti kaikkeen kielteisesti suhtautuvaksi yksilöksi? Minä kun en tykkää niin yhtään mistään tai ainakaan mistään sellaisesta, josta normaalit, positiiviset ihmiset tykkäävät. Joulu on inhokkilistalla melkeinpä ylimpänä kuten tietysti myös talvi. Voi hyihelvetti kun eilen iltapäivällä tuli jostakin sellainen joulunpyhäiltapäiväfiilis: ulkona luminen maisema, kotona rauhallista ja keittiössä kaikki näytti jotenkin siltä, kuin juuri joku olisi käynyt meillä kylässä, ja sit se järkyttävä tunne että ihan kuin olisi joulukuu :-/. Glögiäkin juotu parina päivänä. Meikän mukiin saa kyllä lorauttaa aimo annokset alkomahoolia, että joulutunnelmiin päästään. Se on kohta taas se aika, kun täytyy ruveta organisoimaan joulunajan aikatauluja: milloin ollaan kenenkin luona ja kuka tekee mitkäkin ruuat, kenelle ostetaan lahjoja ja mitä...
Mutta tässä sitä mennään eteenpäin. Haaste jatkukoon, ja tämä ilta tuntuu oikein lupaavalta, kun poika on nukkumassa jo ennen kahdeksaa ja ohjelmassa lienee Singstaria laulutaidottomalle.
1 kommentti:
kilpirauhasen vajaatoimintaa? muuten samaa mieltä joulusta ja talvesta.
Lähetä kommentti