Onko sinulle sattunut sellaista, että olet alkanut tervehtiä jotain ihmistä tietämättä, mistä tunnette toisenne - tai siis tietäen, että ette tunne toisianne, mutta jostain syystä tervehditte kuitenkin? Tilanne ajautuu siihen, että tervehditte hämillänne vuosia, eikä kumpikaan kehtaa lopettaa, kun ei ole varma, jos kuitenkin muistaa itse väärin.
Minulla on ollut vuosien varrella joitakin tällaisia "tuttavia". Välillä se toinen jättääkin tervehtimättä, ja sitten itse olen aivan nolona ja pohdin, täytyykö tämän toisen sitten taas seuraavalla kerralla aloittaa tervehtiminen uudestaan. Kaikkeen sitä täytyykin ajatuksiaan tuhlata!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti