Blogini lukijamäärä on laskussa. Kuinka yllättävää tämä onkaan. Entisten kahden lukijan sijaan nykyään taitaa olla vain yksi: minä itse. No, minulta on kysytty kyllä, että kenelle oikein kirjoitan ja kenelle twittuilen - en varmaan sitten kenellekään muille kuin itselleni ja olen itse asiassa siihenkin tilanteeseen ihan tyytyväinen.
Tänään on kulunut tasan vuosi siitä, kun vein ekan kerran poikani hoitopaikkaan. Se aamu alkoi sillä, että poika mätkähti sängystämme lattialle klo 7.15... sama taisi toistua pari päivää sen jälkeenkin, kunnes pikku-ukkeli päätti itse muuttaa pois vanhempien sängystä ja on sen jälkeen nukkunut omassa huoneessaan. Eli vuoden päivät on kohta kulunut siitäkin. Nyt täytyy yleisestä hölinäkäytännöstä poiketen todeta, että ei tunnu ollenkaan lyhyeltä ajalta tämä vuosi. Ei tunnu siltä kuin "vastahan se eilen sinne meni", ei ollenkaan.
2 kommenttia:
Kyllä minä ainakin täällä vielä lueskelen. Olin vaan reissussa välillä.
Oi, sepä ihanaa kuulla :). Niisk.
Lähetä kommentti