tiistaina, maaliskuuta 10, 2009

Miltä voi tuntua olla tämmöisen naisen mies?

Minähän kävin tänään ihanassa ja rentouttavassa tunnin mittaisessa, lahjaksi saadussa, kasvohoidossa. Minähän päätin sitten sen autuaallisen hemmottelun päätteeksi hieman sijoittaa kauneuteen. Hieman. Joitakin kymppejä, kertaa kaksi. Eihän siinä mitään, tuote oli mahtava, ihana ja hyväntuoksuinen. Purkin nähdessäni tiesin jo olevani väärällä tiellä: pikkuruisen pikkiriikkinen purnukka tarkoittaa, että tuote on todella erittäin kallis. No paljonko se maksaa? *** Auts, kipurajat paukkuu, pidättelen yskähdystä. Entäs tuo toinen, nuo "tehotipat"? *** Ai jaahas, no tuota (olkapäällä joku piru hihittelee, että taasko sä jätät sen haaveilemasi pikkiriikkisihanan purnukan ostamatta). Jotta meninpä sitten sijoittamaan "kauneuteen". Eihän sitä "erityistehoainetta" laiteta kuin kerran viikossa, vain näiiin piiiikkuinen tippa riittää katsos, nuiiin. Eikä tuota ihmeainetta tarvinnut edes myydä minulle, myyjä oli oikeasti hämmentynyt siitä, että edes päätin tuotteen ostaa. Siinä piti kaivella hinnastoja ja koodeja tiskin alta kuin niitä ei olisi koskaan ennen tarvittu, ei ennen kuin yksi räjähtänyt mutsi kävelee kauneushoitolaan sisään ilmeisessä kuluttamisen tarpeessa. Jeppajep...

Sitä ollaan nykyään niin euroopanomistajia, että eihän tuommoiset ostokset mitään kirpaise, krhm. Siitä sitten rasvapurnukka somassa pikku pussukassa tallustelen nuhjusena ja likaisissa lapasissani bussipysäkille värjöttelemään. Kotimatkalla sairas tempaukseni alkoi kieltämättä jo hihityttää ja kotiin tullessa oli ihanaa jakaa tämä vapauttava kokemukseni miehen kanssa. Teille, oi tuhatpäinen yleisöni, jaan nyt kuvan tästä Elämäni Ostoksesta. En viitsi asian hupaisuuden vuoksi kuitenkaan laittaa kuvaan mittakaavan hahmottamiseksi tikkuaskia tai lyijykynää...

Mutta olo on oikein mainio tällä hetkellä johtuen tuosta tämänpäiväisestä mukavasta rentoutushetkestä :). Se on niin hauskaa, kun ei siinä hoitopöydällä köllötellessään pysty edes ajattelemaan mitään, vaikka kuinka yrittäisi, kun väkisinkin joutuu rentoutumaan. Tälleen kerran viidessä vuodessa oikein kiva juttu sellainenkin. Kiitoksia vaan appiukolle ja vaimolleen tästä lahjasta! :)

1 kommentti:

~Maria~ kirjoitti...

Ihanaa! Onnea uudelle purnukalle! :D