Ja hyvää iltaa hyvät ihmiset,
Onneksi jotkut meistä ovat hyviä.
Tämän päivän bussibongaukseni olikin sitten toista luokkaa kuin eilen. Kirjaston pysäkillä jalkakäytävän reunan kaiteella istui nuori down-nainen ja jutteli roskapöntölle. Fiilis oli jokseenkin eri kuin eilen, vaikka yritinkin toiveikkaasti saada mieleeni kuvaa roskapöntön toisella puolella minulta näkymättömissä istuvaa lilliputtia tai puhuvaa varpusta, jonka jutuille nainen nyökkäili ja hymyili omien juttujensa välissä. Että siitähän se sitten lähti ja eipä tuo työpäiväkään niin putkeen mennyt. Nyt illalla iskee tajuntaan myös joitakin ankeita tosiseikkoja töissä meneillään olevista isoista asioista, jotka suoralla suomella kuvattuna ovat menossa päin persettä. Tässähän voisi rakentaa vaikkapa mojovan stressin. Mutta eipä siitä sen enempää.
Nyt illalla olen piristänyt itseäni taas lukemalla fiktiivisiä keskusteluja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti